Juon jääkylmää marjamehua
keho täynnä termiittejä
kävelen kaupungin läpi
päivät valun auringossa
olen inspiraation hukannut mestarikirjailija
halvaantunut urheilija, äänensä menettänyt näyttelijä
olen nössö veltto
saamaton kiittämätön
manaan kylmää yötä pimeässä huoneessa
keskellä taloa
haluan painautua
puunrunkoa vasten
odottamaan laukausta
tukehdun hiuksiini
haluan sinua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti