maanantai 30. syyskuuta 2013

yksin huokaileva hullu

Syy miksi mä luen jotain
vitun horoskooppeja
ja kirjoitan
runoja nettiin

on se että ne
antaa mulle
mahdollisuuden
haaveilla

junat ja kirjat
ja metsä
on myös sellaisia
asioita mutta
ne ei hävetä
mua yhtään

toisin
kuin tää
astraali-paska

kaiket päivät
mä mietin että
mitäköhän tapahtuisi
jos kaikki
nämä kuvitelmien
padot murtuisivat
ja surkuhupaisa
hahmo sen alta
paljastuisi

kalju kana
rimppakinttu
yksin
huokaileva
hullu.

olisitpa täällä
mun kanssa
olemassa vain
ei tarvisi
muuta
kuin
maata
hiljaa.


perjantai 20. syyskuuta 2013

Let's get radical

Kännissä keskellä Helsinkiä
torstaiyönä
kyselen huorilta neuvoa
lemmenelämän ongelmiini

vittu mikä
underground-klisee

let's get radical
koitan saada
kaikki kansat
rakastumaan itseeni

nyt hiukset
haisee
irlantilaismiehen
hieltä

se on varmaan
eräänlainen
keino
päästä yli
sinusta

maanantai 16. syyskuuta 2013

Pelkuruudesta

Naiset
loukkaantuu
siitä
et niiden
äijät
kattoo pornoo

miehet
loukkaantuu
siitä
jos niitä
ei jumaloi
elämänsä
keskeisenä
kiintopisteenä

mut saa aidosti
pettymään
ainoastaan
pelkuruus

hylkää mut
jätä mut
ihan miten vaan

kunhan
et jätä
kertomatta
miltä tuntuu
kunhan
et peräänny
suudelman hetkellä
kunhan tunnustat
jos sun
jokainen solu
haluaa mua

kunhan katot
mua syvälle
silmiin

ja kerrot sen
vapisematta

niin hyväksyn
ehdoitta
kaiken mitä
sä olet

perjantai 13. syyskuuta 2013

Yhden shown nainen

Nuoruuteni yöt
olivat kylmiä ja liian lyhyitä
pakotin paperille verbaalieritettä
elämäni homopoika puhui hiljaa rakkaudesta

tunsin virtuaalihymyt,
puiden läpi näkyvät kerrostalot
tv:n äänet
verhot ja vihan
vaatteet joilla
yritin vaikuttaa mielentilaani

polttavat illat
jolloin yksinäisyys kuristi
ja vesi ympäriltä oli valunut pois

henkiin heräävät
haamut tanssivat
mieleni diskoturmiossa

tämä ei ollut yhden naisen show
vaan yhden shown nainen

nukuin vuodenajan yli
taisin käyttää toisen heräämiseen
muistan unesta punaisen

ja vieraat suudelmat
jotka lohduttivat uusiin aamuihin
valetta kaikki mutta auttoihan se eteenpäin
puhkoi rakot ja laittoi laastarinkin

surun säestämät tahdit, musiikin taiat
kertoivat ikuista tarinaa minusta ja heistä
elämästä jota en muista mutta
joka muistuttaa vieläkin joka hetki

niihin aikoihin
istuin pöytälampun valossa
monia tunteja

keskeytin kaiken hetkeksi
laulaakseni laihoista lupauksista,
pojista jotka
kai sittenkin
vain yrittivät parhaansa