Vanha
luovuttanut
mies sanoo
Laita kuula kalloosi.
Tämä ei tästä parane.
Nuori
vimmainen
tyttö huutaa
Älä usko tuota!
Sinä näet vielä paljon.
Suoraselkäinen
pojankoltiainen
kehottaa virne
suupielessään:
Seikkaile, koe
nauti ja rakasta.
Siihen sinut
on luotu joten
älä pelkää.
Ikääntynyt
hiljainen nainen
näyttää vain
kuvia
ei puhu
mitään.
Tällaisina öinä
en tiedä
keitä näistä
äänistä pitäisi
uskoa ja ketkä
tulisi vaientaa.
tiistai 17. joulukuuta 2013
lauantai 14. joulukuuta 2013
Jälki jäi
jätin vesivärit taskuusi
jouduin maalaamaan
mustalla
kipsistä
tehty
kuningatar
putosi
katu
murtui
jälki
jäi
onneksi
sade
tekee
siitäkin
uima-altaan
maanantai 9. joulukuuta 2013
God Doc
Unessani
kolme naista
tutkii hengellisyyttään
monimutkaisessa
talossa vuorilla
sisään pääsee
vain kiipeämällä,
löytämällä seiniin
kätketyt oikeat
ulokkeet
sisälle päästyään
he huomaavat
kaappien olevan
täynnä pilaantuneita
säilykkeitä ja kylmää
ilmaa
lapset juoksevat
alhaalla dinosauruksia
piiloon pieneen telttaan
isä dokumentoi
isä dokumentoi
kaiken
torstai 28. marraskuuta 2013
Keskustelua puhelimessa
Langan
toisessa päässä
puhuu todellinen
Jeesus
värien asiantuntija,
oikeuden vartija
sillä kaikki
epäoikeudenmukaisuus
on maailman häneen
kohdistamaa
vääryyttä
hänen tekonsa
ovat pyhiä ja hyviä
hänen taiteensa
on Jumalan puhetta
hänen katseensa
katteeton lupaus
on oikeutettu
kauneutensa vuoksi
jokainen teko
on oikeutettu
sillä jäbähän
on pelkkää rakkautta
minä olen
vain eksynyt
musta lammas
nyt
loppuu
lätinät
katkaisen puhelun
elämä alkaa taas
toisessa päässä
puhuu todellinen
Jeesus
värien asiantuntija,
oikeuden vartija
sillä kaikki
epäoikeudenmukaisuus
on maailman häneen
kohdistamaa
vääryyttä
hänen tekonsa
ovat pyhiä ja hyviä
hänen taiteensa
on Jumalan puhetta
hänen katseensa
katteeton lupaus
on oikeutettu
kauneutensa vuoksi
jokainen teko
on oikeutettu
sillä jäbähän
on pelkkää rakkautta
minä olen
vain eksynyt
musta lammas
nyt
loppuu
lätinät
katkaisen puhelun
elämä alkaa taas
keskiviikko 27. marraskuuta 2013
Johtolanka
Mitä tulee sinuun
on perisyntini
kyltymättömyys
mutta tiedätkin
sen varmasti jo
ole hyvä ja jatka
salapoliisin
leikkimistä
minä keskityn
kaikessa rauhassa
salakavaliin
rikoksiini
on perisyntini
kyltymättömyys
mutta tiedätkin
sen varmasti jo
ole hyvä ja jatka
salapoliisin
leikkimistä
minä keskityn
kaikessa rauhassa
salakavaliin
rikoksiini
sunnuntai 24. marraskuuta 2013
Aloitus
Väkivaltainen
marttyyri
tartutti ruttonsa
suloiseen
lemmen
turistiin
vapiseva
väkevä
liha
syleili
lampun
hengen
miltei
hengiltä
tämän takia
pohjoisnavalla
kuoli
kuusisataa
auringonpalvojaa
sekä teini-ikäisen Jumalattaren
vinttikomerossa
piileksinyt yksisilmäinen kääpiö
jonakin päivänä
kirjoitan tästä kaikesta kirjan
ja kun se on valmis
heitän sen koirille
ensimmäinen lause menee näin:
olen varma, että elämässä on muitakin asioita kuin kärsimys
Toinen kysyy
Kaksi
runoilijaa
matkalla
makeaan
kadotukseen
toinen kysyy
mitä on rakastuminen
toinen kysyy
mitä on rakkaus
viistoon veistetyt sanat
ovat helppoja kuljetuksia
itsepetokseen
koskaan ei ole
perillä
seuraavalla
pysäkillä
odottaa
aina
uusi
aave
tiistai 19. marraskuuta 2013
Rehellisin vastaus
Nyt tämä eltaantunut pöytälaatikkorunous
alkaa kyllästyttää jo itseänikin
no, pitihän se silti kokea
viikon päästä olen 24
se kuulostaa iältä jossa
seksi alkaa jo sujua
ja pahimmat
tuskailut on
takana
vaikka amputoidut
jäsenet säkenöivät
edelleen kasvukipuja
kerron ihmisille
paljon hauskoja vitsejä
olen kävelevä katastrofi
pelastan mielipahan
karnevalisoimalla oman
keskeneräisyyteni
perhe kannustaa,
isä ostaa mulle
kalliit lenkkarit
äiti ostaa mulle
kalliin mekon
vaikka on köyhä
isoveli sanoo
baarin pöydän yli
ehkä sä olet
tässä asiassa
kypsempi kuin minä
kun olen juuri neuvonut
miten parisuhde toimii
vaikka itse olen yksin
neljättä vuotta
tunteet eivät ole
enää hallitsemattomia
hirmumyrskyjä vaikka
luonnovoimia kylläkin
jumaloin itseäni edelleen
mutta mystiikka on poissa,
pelkkä omahyväisyys jäljellä
en tiedä missä olen
ensi kevään jälkeen
en tiedä missä olen
ensi vuonna
eikä asia ole enää
niin yksinkertainen
että se ratkeaisi kun vaan
soittaa freebirdin
kömpelöillä sointukuluilla
nyt pitäisi olla muutakin
sanottavaa maailmalle
kuin katsokaa mun persettä
vaikka
edelleen kerron
edesvastuuttomasti
pojille miten rakastan niitä
vaikka ehkä haluan
niiltä vain kosketusta
rehellisin ratkaisu
kaikkeen tuntuu olevan
sisäisen runotyttönsä raiskaaminen
harkitsevammaksi naiseksi
rehellisin vastaus
kaikkeen tuntuu olevan
mene metsään
ja kuuntele
äläkä usko
ikinä liikaa
ainostaan
sen verran
mikä on
sinulle
tarpeeksi.
alkaa kyllästyttää jo itseänikin
no, pitihän se silti kokea
viikon päästä olen 24
se kuulostaa iältä jossa
seksi alkaa jo sujua
ja pahimmat
tuskailut on
takana
vaikka amputoidut
jäsenet säkenöivät
edelleen kasvukipuja
kerron ihmisille
paljon hauskoja vitsejä
olen kävelevä katastrofi
pelastan mielipahan
karnevalisoimalla oman
keskeneräisyyteni
perhe kannustaa,
isä ostaa mulle
kalliit lenkkarit
äiti ostaa mulle
kalliin mekon
vaikka on köyhä
isoveli sanoo
baarin pöydän yli
ehkä sä olet
tässä asiassa
kypsempi kuin minä
kun olen juuri neuvonut
miten parisuhde toimii
vaikka itse olen yksin
neljättä vuotta
tunteet eivät ole
enää hallitsemattomia
hirmumyrskyjä vaikka
luonnovoimia kylläkin
jumaloin itseäni edelleen
mutta mystiikka on poissa,
pelkkä omahyväisyys jäljellä
en tiedä missä olen
ensi kevään jälkeen
en tiedä missä olen
ensi vuonna
eikä asia ole enää
niin yksinkertainen
että se ratkeaisi kun vaan
soittaa freebirdin
kömpelöillä sointukuluilla
nyt pitäisi olla muutakin
sanottavaa maailmalle
kuin katsokaa mun persettä
vaikka
edelleen kerron
edesvastuuttomasti
pojille miten rakastan niitä
vaikka ehkä haluan
niiltä vain kosketusta
rehellisin ratkaisu
kaikkeen tuntuu olevan
sisäisen runotyttönsä raiskaaminen
harkitsevammaksi naiseksi
rehellisin vastaus
kaikkeen tuntuu olevan
mene metsään
ja kuuntele
äläkä usko
ikinä liikaa
ainostaan
sen verran
mikä on
sinulle
tarpeeksi.
keskiviikko 6. marraskuuta 2013
Las Vegas
Neonvalojen hohteessa
katseesi on
villi ja lempeä.
Annan anteeksi kaiken
suutelen sinua
ja unohdan.
katseesi on
villi ja lempeä.
Annan anteeksi kaiken
suutelen sinua
ja unohdan.
sunnuntai 27. lokakuuta 2013
sellaisia sotkuja
Mikä kannattelee
hajonnutta maailmaa
meidän alastomat
vartalomme
kokonaisen kaupungin
erottamina?
Osaisinko
enää edes
olla oikeasti
lähellä
kun
omissa
mielikuvissani
olen intohimon
agitaattori
mutta
todellisuudessa
vain
pyrkyri
kuolleiden
runoilijoiden
kerhossa.
Pidä pintasi
pimeässä
toveri,
kaamos on huono
esileikki
Älä usko
mihinkään.
Pakene vielä
kun voit.
Sinä haluat
viimeisenkin
pisaran.
Sellaisia sotkuja ei nätisti niellä.
Älä näytä mustaa kirjaa.
Kauhun ja kiiman kuningatar
on turhamainen.
Hän hukkaa kalliit lapasensa
helposti.
hajonnutta maailmaa
meidän alastomat
vartalomme
kokonaisen kaupungin
erottamina?
Osaisinko
enää edes
olla oikeasti
lähellä
kun
omissa
mielikuvissani
olen intohimon
agitaattori
mutta
todellisuudessa
vain
pyrkyri
kuolleiden
runoilijoiden
kerhossa.
Pidä pintasi
pimeässä
toveri,
kaamos on huono
esileikki
Älä usko
mihinkään.
Pakene vielä
kun voit.
Sinä haluat
viimeisenkin
pisaran.
Sellaisia sotkuja ei nätisti niellä.
Älä näytä mustaa kirjaa.
Kauhun ja kiiman kuningatar
on turhamainen.
Hän hukkaa kalliit lapasensa
helposti.
tiistai 22. lokakuuta 2013
Havaintoni sukupolvestamme
Mikään ei riitä
jatkuva levottomuus
ruoho on vihreää aidan toisella puolella vittu
aita on loputon
ruohoa silminkantamattomiin
haistakaa paska.
jatkuva levottomuus
ruoho on vihreää aidan toisella puolella vittu
aita on loputon
ruohoa silminkantamattomiin
haistakaa paska.
keskiviikko 16. lokakuuta 2013
Arkkivihollisen strategisin veto
Vanha vihamies heitti kirveen
vasemman olkansa yli,
katsoi syvälle silmiin
ja kertoi rakastavansa minua
siitä on muutamia viikkoja
mutta olen vieläkin
paljon pahemmilla vammoilla
kuin ikinä taisteluidemme päätteeksi
sillä sotia kyllä osaan,
mutta rakkaus riisuu aseet
sellaisella tavalla
että siinä ei auta enää
paksuinkaan panssari
vaikka olisit
valmistautunut
se tuhoaa
kaiken mihin
vielä
hetki
sitten
uskoit
se vie
kaiken mitä
aiemmin
mukanasi
kannoit
se musertaa
kaiken,
syvemmältä
kuin yksikään
sota.
Miksi muuten oloni olisi
kuin halvaantuneeella?
vasemman olkansa yli,
katsoi syvälle silmiin
ja kertoi rakastavansa minua
siitä on muutamia viikkoja
mutta olen vieläkin
paljon pahemmilla vammoilla
kuin ikinä taisteluidemme päätteeksi
sillä sotia kyllä osaan,
mutta rakkaus riisuu aseet
sellaisella tavalla
että siinä ei auta enää
paksuinkaan panssari
vaikka olisit
valmistautunut
se tuhoaa
kaiken mihin
vielä
hetki
sitten
uskoit
se vie
kaiken mitä
aiemmin
mukanasi
kannoit
se musertaa
kaiken,
syvemmältä
kuin yksikään
sota.
Miksi muuten oloni olisi
kuin halvaantuneeella?
tiistai 15. lokakuuta 2013
Voiko kaloista tehdä korvakorut
Onko Jumala hullu
Miksi muurahaisia on olemassa
Mitä halu on
Oletko rehellinen
Mitä rehellisyys on
Voiko kaloista tehdä korvakorut
Kauan sellaiset kestäisivät
Mikä on tunti
Oletko rehellinen
Viettäisitkö mielummin joulun maatilalla vai kyberavaruudessa
Kuinka monta kilometriä tästä on avaruuteen
Kuinka monta lapsuudestasi muistuttavaa asiaa olet nähnyt tänään
Mitä on vapaus
Haluatko vaihtaa
Sulje silmäsi
Olet kuussa
Hän laskeutuu viereesi ja tanssii
Kuka hän on
Miltä tuntuisi jos päänahastasi otettaisiin pala pois
ja kalloasi rapsutettaisiin
Jeesus vai appelsiini
Appelsiini, appelsiini, appelsiini vai appelsiini
Haluatko lopettaa
Tykkäätkö minusta
Mitä rakkaus on
Mitä sinä haluat
Oletko rehellinen?
Miksi muurahaisia on olemassa
Mitä halu on
Oletko rehellinen
Mitä rehellisyys on
Voiko kaloista tehdä korvakorut
Kauan sellaiset kestäisivät
Mikä on tunti
Oletko rehellinen
Viettäisitkö mielummin joulun maatilalla vai kyberavaruudessa
Kuinka monta kilometriä tästä on avaruuteen
Kuinka monta lapsuudestasi muistuttavaa asiaa olet nähnyt tänään
Mitä on vapaus
Haluatko vaihtaa
Sulje silmäsi
Olet kuussa
Hän laskeutuu viereesi ja tanssii
Kuka hän on
Miltä tuntuisi jos päänahastasi otettaisiin pala pois
ja kalloasi rapsutettaisiin
Jeesus vai appelsiini
Appelsiini, appelsiini, appelsiini vai appelsiini
Haluatko lopettaa
Tykkäätkö minusta
Mitä rakkaus on
Mitä sinä haluat
Oletko rehellinen?
maanantai 14. lokakuuta 2013
Sunnuntaikävely
Poika joka pitkään leikki mun kanssa
pyytääkin eräänä syksynä sunnuntaikävelylle.
Me ei olla ikinä tehty
mitään sellaista yhdessä.
Ainoastaan ryypätty,
poltettu pilveä ja
nussittu.
Ihan virkistävää
mutta helvetin
epäilyttävää.
Mulla on muuta
tekemistä,
kyseinen retki
ei valitettavasti
toteudu.
Mietin silti
loppupäivän
että mitäköhän
vittua sillä
oikein oli
mielessä.
pyytääkin eräänä syksynä sunnuntaikävelylle.
Me ei olla ikinä tehty
mitään sellaista yhdessä.
Ainoastaan ryypätty,
poltettu pilveä ja
nussittu.
Ihan virkistävää
mutta helvetin
epäilyttävää.
Mulla on muuta
tekemistä,
kyseinen retki
ei valitettavasti
toteudu.
Mietin silti
loppupäivän
että mitäköhän
vittua sillä
oikein oli
mielessä.
keskiviikko 9. lokakuuta 2013
Istunto
Olen isäni varjo
olen äitini haamu
olen tuhat kuiskausta yössä
olen toivomuskaivoon
heitetyt pennit
jotka eivät tehneet tehtäväänsä
tänä yönä
itken itseni julki
haluan että pysyt siinä
vaikka jalkojasi polttaa vihasta.
sillä jumalat eivät turhaan luoneet sinua ja minua
sellaisiksi mitä olemme
vaikka olemme rumia
vaikka olemme huoria
vaikka olemme varjo
vaikka olemme haamu
vaikka olemme kuiskaus
ja toivomuskaivoon
heitetyt pennit
kuuden miljardin vuoden kuluttua
sinä sanot että nyt tiedät
rakastavasi minua
nyt kun viha on suurimmillaan
Jumalat lyövät nuijallaan taivaan kattoon
ja minä kuiskaan
ja räjähdän samaan aikaan
kun Jumalat lyövät nuijaa.
olen äitini haamu
olen tuhat kuiskausta yössä
olen toivomuskaivoon
heitetyt pennit
jotka eivät tehneet tehtäväänsä
tänä yönä
itken itseni julki
haluan että pysyt siinä
vaikka jalkojasi polttaa vihasta.
sillä jumalat eivät turhaan luoneet sinua ja minua
sellaisiksi mitä olemme
vaikka olemme rumia
vaikka olemme huoria
vaikka olemme varjo
vaikka olemme haamu
vaikka olemme kuiskaus
ja toivomuskaivoon
heitetyt pennit
kuuden miljardin vuoden kuluttua
sinä sanot että nyt tiedät
rakastavasi minua
nyt kun viha on suurimmillaan
Jumalat lyövät nuijallaan taivaan kattoon
ja minä kuiskaan
ja räjähdän samaan aikaan
kun Jumalat lyövät nuijaa.
maanantai 7. lokakuuta 2013
Eylül
Vaahdon keskellä
kelluessani
aivan vitun seis
iskee minuun yhtäkkinen
halu tietää kaikki.
Mitä minä sain?
Mitä sinä sait?
Mitä menetettiin
molemmat?
Me emme
puhu hänestä
enää yhtä paljon
kuin ennen, tuskin ollenkaan.
Olemme nyt tässä,
yhdessä kylpemässä.
Edith Piaf soi.
Sinä laulat mukana.
Minä teen kuplista
itselleni partaa.
Jopas on hyvä olla
lämpimän veden hellässä
puristuksessa.
Sinulla on
hieno koti.
Olohuoneessa
on paljon tilaa
ja tauluja.
Olet
kaunis.
Kävelet
kuin
metsän eläin.
Rakastat
kuin nainen.
Huomaan sen
kaikesta mitä olet
kaikesta mitä kannat
mukanasi ollessasi alaston
ja kadehdin sinua
katkeransuloisella
lempeydellä.
Minä vaikenen
kuin idiootti,
en osaa sanoa
mitään.
Nostelen jalkojani
ammeen laidan yli
ja mietin miksi
minun tapani
sanoa
sanottavani
on hulluus tai
seksuaalinen ylivalta.
Ovatko ne todella
ainoat vaihtoehdot?
En tiedä enää
kumpi meistä
on hattupäinen
viettelijätär
ja kumpi laukausta
odottava tyttönen.
Katselen kun
peseydyt.
Aivan kuin katselisin
väreilevää peilikuvaa.
Lumoudun sen
sumeista
ääriviivoista.
Sisälläni
jokin liike
jota en
osaa pysäyttää.
kelluessani
aivan vitun seis
iskee minuun yhtäkkinen
halu tietää kaikki.
Mitä minä sain?
Mitä sinä sait?
Mitä menetettiin
molemmat?
Me emme
puhu hänestä
enää yhtä paljon
kuin ennen, tuskin ollenkaan.
Olemme nyt tässä,
yhdessä kylpemässä.
Edith Piaf soi.
Sinä laulat mukana.
Minä teen kuplista
itselleni partaa.
Jopas on hyvä olla
lämpimän veden hellässä
puristuksessa.
Sinulla on
hieno koti.
Olohuoneessa
on paljon tilaa
ja tauluja.
Olet
kaunis.
Kävelet
kuin
metsän eläin.
Rakastat
kuin nainen.
Huomaan sen
kaikesta mitä olet
kaikesta mitä kannat
mukanasi ollessasi alaston
ja kadehdin sinua
katkeransuloisella
lempeydellä.
Minä vaikenen
kuin idiootti,
en osaa sanoa
mitään.
Nostelen jalkojani
ammeen laidan yli
ja mietin miksi
minun tapani
sanoa
sanottavani
on hulluus tai
seksuaalinen ylivalta.
Ovatko ne todella
ainoat vaihtoehdot?
En tiedä enää
kumpi meistä
on hattupäinen
viettelijätär
ja kumpi laukausta
odottava tyttönen.
Katselen kun
peseydyt.
Aivan kuin katselisin
väreilevää peilikuvaa.
Lumoudun sen
sumeista
ääriviivoista.
Sisälläni
jokin liike
jota en
osaa pysäyttää.
tiistai 1. lokakuuta 2013
kuolevaiset
Minä uskon värinään
sillä tunnen sen
minä uskon ääneen
sillä luon sen
minä uskon mieleen
sillä se on
teoksistani tärkein
minä uskon vapauteen
sillä koen sen
vapauttamalla
mieleni värinän
mieleni liikkeen
mieleni äänen
ja mieleni kuvat
olen lähempänä totuutta
joka on vain minun
mutta jonka muut
voivat nähdä
kokea
kuulla
tuntea
astun Jumalten kylpylään
huuhtelen kaiken pois,
hetken vain katselen
kaakeleita hiljaa
kunnes astun taas ulos
maailman liattavaksi
koko tämän ajan
olen kuin olenkin kuolevainen
lika tekee minusta kauniin
paras osa
mihin tässä maailmassa
voi syntyä
on kuolevaisen osa
me jätämme tänne omamme
ja sen jälkeen poistumme
hiljaa tyhjyyteen.
sillä tunnen sen
minä uskon ääneen
sillä luon sen
minä uskon mieleen
sillä se on
teoksistani tärkein
minä uskon vapauteen
sillä koen sen
vapauttamalla
mieleni värinän
mieleni liikkeen
mieleni äänen
ja mieleni kuvat
olen lähempänä totuutta
joka on vain minun
mutta jonka muut
voivat nähdä
kokea
kuulla
tuntea
astun Jumalten kylpylään
huuhtelen kaiken pois,
hetken vain katselen
kaakeleita hiljaa
kunnes astun taas ulos
maailman liattavaksi
koko tämän ajan
olen kuin olenkin kuolevainen
lika tekee minusta kauniin
paras osa
mihin tässä maailmassa
voi syntyä
on kuolevaisen osa
me jätämme tänne omamme
ja sen jälkeen poistumme
hiljaa tyhjyyteen.
Miami Beach
Avaruus täynnä monitoreja
planeetat lähempänä kuin koskaan
ruudut ovat isoja
ne näkyvät tänne asti
maakellarin lukkoa ei saa avata
et tiedä mitä sieltä on tulossa
lennän reppuni avulla
ostarin ylimpään kerrokseen
matkalla kohtaan
suomalaisia tähtiä
eri kerroksissa
jotka kannustavat minua
kovien koettelemusten läpi
orionin käsivarret ympärilläni
kävelen pakkasyön halki kotiin
eikä tarvitse väistää
katolta tippuvia jääpuikkoja
ne väistävät minua
maissipurkit
ovat pilanneet huoneilman
raudan haju,
päätä puristava
vihje
Miami Beach
postilaatikossani
on liikaa
viimeinen
naula arjen
arkkuun
metsästän
kärpäsiä
mehupurkkiin
kirjoitan
vanhan
laskun
taakse
puhelinnumeron
mutta
jätän siitä
nollat pois.
planeetat lähempänä kuin koskaan
ruudut ovat isoja
ne näkyvät tänne asti
maakellarin lukkoa ei saa avata
et tiedä mitä sieltä on tulossa
lennän reppuni avulla
ostarin ylimpään kerrokseen
matkalla kohtaan
suomalaisia tähtiä
eri kerroksissa
jotka kannustavat minua
kovien koettelemusten läpi
orionin käsivarret ympärilläni
kävelen pakkasyön halki kotiin
eikä tarvitse väistää
katolta tippuvia jääpuikkoja
ne väistävät minua
maissipurkit
ovat pilanneet huoneilman
raudan haju,
päätä puristava
vihje
Miami Beach
postilaatikossani
on liikaa
viimeinen
naula arjen
arkkuun
metsästän
kärpäsiä
mehupurkkiin
kirjoitan
vanhan
laskun
taakse
puhelinnumeron
mutta
jätän siitä
nollat pois.
Akkatulkki
Liian kova naiseksi
liian pehmeä mieheksi
kai asiakseni on tullut
toimia tulkkina
kahden leirin välillä
rohkaista ja epäillä
tukea ja torua
leipoa ja marssia
huutaa ja kuiskata.
liian pehmeä mieheksi
kai asiakseni on tullut
toimia tulkkina
kahden leirin välillä
rohkaista ja epäillä
tukea ja torua
leipoa ja marssia
huutaa ja kuiskata.
maanantai 30. syyskuuta 2013
yksin huokaileva hullu
Syy miksi mä luen jotain
vitun horoskooppeja
ja kirjoitan
runoja nettiin
on se että ne
antaa mulle
mahdollisuuden
haaveilla
junat ja kirjat
ja metsä
on myös sellaisia
asioita mutta
ne ei hävetä
mua yhtään
toisin
kuin tää
astraali-paska
kaiket päivät
mä mietin että
mitäköhän tapahtuisi
jos kaikki
nämä kuvitelmien
padot murtuisivat
ja surkuhupaisa
hahmo sen alta
paljastuisi
kalju kana
rimppakinttu
yksin
huokaileva
hullu.
olisitpa täällä
mun kanssa
olemassa vain
ei tarvisi
muuta
kuin
maata
hiljaa.
vitun horoskooppeja
ja kirjoitan
runoja nettiin
on se että ne
antaa mulle
mahdollisuuden
haaveilla
junat ja kirjat
ja metsä
on myös sellaisia
asioita mutta
ne ei hävetä
mua yhtään
toisin
kuin tää
astraali-paska
kaiket päivät
mä mietin että
mitäköhän tapahtuisi
jos kaikki
nämä kuvitelmien
padot murtuisivat
ja surkuhupaisa
hahmo sen alta
paljastuisi
kalju kana
rimppakinttu
yksin
huokaileva
hullu.
olisitpa täällä
mun kanssa
olemassa vain
ei tarvisi
muuta
kuin
maata
hiljaa.
perjantai 20. syyskuuta 2013
Let's get radical
Kännissä keskellä Helsinkiä
torstaiyönä
kyselen huorilta neuvoa
lemmenelämän ongelmiini
vittu mikä
underground-klisee
let's get radical
koitan saada
kaikki kansat
rakastumaan itseeni
nyt hiukset
haisee
irlantilaismiehen
hieltä
se on varmaan
eräänlainen
keino
päästä yli
sinusta
torstaiyönä
kyselen huorilta neuvoa
lemmenelämän ongelmiini
vittu mikä
underground-klisee
let's get radical
koitan saada
kaikki kansat
rakastumaan itseeni
nyt hiukset
haisee
irlantilaismiehen
hieltä
se on varmaan
eräänlainen
keino
päästä yli
sinusta
maanantai 16. syyskuuta 2013
Pelkuruudesta
Naiset
loukkaantuu
siitä
et niiden
äijät
kattoo pornoo
miehet
loukkaantuu
siitä
jos niitä
ei jumaloi
elämänsä
keskeisenä
kiintopisteenä
mut saa aidosti
pettymään
ainoastaan
pelkuruus
hylkää mut
jätä mut
ihan miten vaan
kunhan
et jätä
kertomatta
miltä tuntuu
kunhan
et peräänny
suudelman hetkellä
kunhan tunnustat
jos sun
jokainen solu
haluaa mua
kunhan katot
mua syvälle
silmiin
ja kerrot sen
vapisematta
niin hyväksyn
ehdoitta
kaiken mitä
sä olet
loukkaantuu
siitä
et niiden
äijät
kattoo pornoo
miehet
loukkaantuu
siitä
jos niitä
ei jumaloi
elämänsä
keskeisenä
kiintopisteenä
mut saa aidosti
pettymään
ainoastaan
pelkuruus
hylkää mut
jätä mut
ihan miten vaan
kunhan
et jätä
kertomatta
miltä tuntuu
kunhan
et peräänny
suudelman hetkellä
kunhan tunnustat
jos sun
jokainen solu
haluaa mua
kunhan katot
mua syvälle
silmiin
ja kerrot sen
vapisematta
niin hyväksyn
ehdoitta
kaiken mitä
sä olet
perjantai 13. syyskuuta 2013
Yhden shown nainen
Nuoruuteni yöt
olivat kylmiä ja liian lyhyitä
pakotin paperille verbaalieritettä
elämäni homopoika puhui hiljaa rakkaudesta
tunsin virtuaalihymyt,
puiden läpi näkyvät kerrostalot
tv:n äänet
verhot ja vihan
vaatteet joilla
yritin vaikuttaa mielentilaani
polttavat illat
jolloin yksinäisyys kuristi
ja vesi ympäriltä oli valunut pois
henkiin heräävät
haamut tanssivat
mieleni diskoturmiossa
tämä ei ollut yhden naisen show
vaan yhden shown nainen
nukuin vuodenajan yli
taisin käyttää toisen heräämiseen
muistan unesta punaisen
ja vieraat suudelmat
jotka lohduttivat uusiin aamuihin
valetta kaikki mutta auttoihan se eteenpäin
puhkoi rakot ja laittoi laastarinkin
surun säestämät tahdit, musiikin taiat
kertoivat ikuista tarinaa minusta ja heistä
elämästä jota en muista mutta
joka muistuttaa vieläkin joka hetki
niihin aikoihin
istuin pöytälampun valossa
monia tunteja
keskeytin kaiken hetkeksi
laulaakseni laihoista lupauksista,
pojista jotka
kai sittenkin
vain yrittivät parhaansa
olivat kylmiä ja liian lyhyitä
pakotin paperille verbaalieritettä
elämäni homopoika puhui hiljaa rakkaudesta
tunsin virtuaalihymyt,
puiden läpi näkyvät kerrostalot
tv:n äänet
verhot ja vihan
vaatteet joilla
yritin vaikuttaa mielentilaani
polttavat illat
jolloin yksinäisyys kuristi
ja vesi ympäriltä oli valunut pois
henkiin heräävät
haamut tanssivat
mieleni diskoturmiossa
tämä ei ollut yhden naisen show
vaan yhden shown nainen
nukuin vuodenajan yli
taisin käyttää toisen heräämiseen
muistan unesta punaisen
ja vieraat suudelmat
jotka lohduttivat uusiin aamuihin
valetta kaikki mutta auttoihan se eteenpäin
puhkoi rakot ja laittoi laastarinkin
surun säestämät tahdit, musiikin taiat
kertoivat ikuista tarinaa minusta ja heistä
elämästä jota en muista mutta
joka muistuttaa vieläkin joka hetki
niihin aikoihin
istuin pöytälampun valossa
monia tunteja
keskeytin kaiken hetkeksi
laulaakseni laihoista lupauksista,
pojista jotka
kai sittenkin
vain yrittivät parhaansa
keskiviikko 28. elokuuta 2013
Harlekiinikirjallisuutta
Tarinamme on kliseitä täynnä
joten ei varmaan haittaa jos
syljen tähän muutaman lisää
se oli se eräs iltapäivä
meidän psykologisen
shakkimme päätteeksi
kun kuninkaat oli syöty
kuningattaret kaatuneet
merkitykselliset asiat
olivat typistyneet kolmeen:
vapaus, yhteys
mikä se kolmas oli?
joka tapauksessa
sinä viivyttelit pitkään
eteisessä ja mietit
mitä sanoa
kävelit keittiöön,
otit pussillisen mausteitasi
ja totesit tyynesti
yksi juttu mistä mä en sussa pidä.
sä oot liian tyrkky.
sitten häivyit
ulos ovesta
ulos elämästäni
ulos eskapistisesta
systeemistämme jonka
olimme kesän aikana
kehittäneet yhdessä
loukatessasi
lähdön hetkellä
minua
kaikkein pahiten
tiesin olevani sinun
niinpä istuin punaiselle
sohvalle itkemään
niinpä istuin punaiselle
sohvalle hyvästelemään.
joten ei varmaan haittaa jos
syljen tähän muutaman lisää
se oli se eräs iltapäivä
meidän psykologisen
shakkimme päätteeksi
kun kuninkaat oli syöty
kuningattaret kaatuneet
merkitykselliset asiat
olivat typistyneet kolmeen:
vapaus, yhteys
mikä se kolmas oli?
joka tapauksessa
sinä viivyttelit pitkään
eteisessä ja mietit
mitä sanoa
kävelit keittiöön,
otit pussillisen mausteitasi
ja totesit tyynesti
yksi juttu mistä mä en sussa pidä.
sä oot liian tyrkky.
sitten häivyit
ulos ovesta
ulos elämästäni
ulos eskapistisesta
systeemistämme jonka
olimme kesän aikana
kehittäneet yhdessä
loukatessasi
lähdön hetkellä
minua
kaikkein pahiten
tiesin olevani sinun
niinpä istuin punaiselle
sohvalle itkemään
niinpä istuin punaiselle
sohvalle hyvästelemään.
torstai 22. elokuuta 2013
Daddy-Issues
Tykin päällä tuulee
kaikki on niin sinistä
raunioihin ei eksy
sillä ovet
on muurattu
umpeen
elämä ei ole elokuvaa
vaan ohimeneviä hetkiä
he sanovat ja koputtavat
kultaisia sormuksiaan
joskus oli toisin
mutta tänään kissat
nostetaan
katolle saakka
kaikki annetaan anteeksi
kirkkaus voittaa
kunnes seuraava turhamainen
houkutus vie voiton
pikkumies puvussaan ja
mininainen naamiossaan
odottavat aamuyöhön saakka
jäähyväisiään terminaalissa
oli miten oli
tämä on suurin
ja pysyvin todiste
rakkaudesta
mitä nämä pelkurit
ovat
koskaan
kokeneet.
kaikki on niin sinistä
raunioihin ei eksy
sillä ovet
on muurattu
umpeen
elämä ei ole elokuvaa
vaan ohimeneviä hetkiä
he sanovat ja koputtavat
kultaisia sormuksiaan
joskus oli toisin
mutta tänään kissat
nostetaan
katolle saakka
kaikki annetaan anteeksi
kirkkaus voittaa
kunnes seuraava turhamainen
houkutus vie voiton
pikkumies puvussaan ja
mininainen naamiossaan
odottavat aamuyöhön saakka
jäähyväisiään terminaalissa
oli miten oli
tämä on suurin
ja pysyvin todiste
rakkaudesta
mitä nämä pelkurit
ovat
koskaan
kokeneet.
keskiviikko 14. elokuuta 2013
CHE
Keskellä kaatosadetta
tyttö koskettaa kasvoja
vallankumouksen värit
säikkyvät tieltä
hän ei varmasti ole
lukenut mutta
tietää miten
hallitaan
tyttö koskettaa kasvoja
vallankumouksen värit
säikkyvät tieltä
hän ei varmasti ole
lukenut mutta
tietää miten
hallitaan
lauantai 10. elokuuta 2013
kymmenen vuotta sitten ja vielä tänäänkin
Rakastin salaisesti poikaa
humalluin ja lauloin
keksin pelejä
jaoin salaisuuden
aiheutin tappelun
ja pakenin
kymmenen vuotta sitten
ja vielä tänäänkin
minä rakastin
salaisesti poikaa
ja pakenin
humalluin ja lauloin
keksin pelejä
jaoin salaisuuden
aiheutin tappelun
ja pakenin
kymmenen vuotta sitten
ja vielä tänäänkin
minä rakastin
salaisesti poikaa
ja pakenin
sunnuntai 4. elokuuta 2013
hunajameloni
hienot sanat
juoksevat
karkuun
joten käytän
niitä jotka
tulevat luo
muistan tarinan
lentävästä sängystä
täällä ei harrasteta niitä
täällä sängyt
on pultattu kiinni
vastarempatun makkarin
parkettilattiaan
sulkeutuneet ihmiset
aukovat oviaan
viinaisille muukalaisille
hyvästelläkseen heidät
lihamyrskyn lopuksi
he etsivät
vastauksia toisistaan
vaikka eivät ole
edes kysyneet itseltään
sitten on onneksi
niitä sellaisia
joille voi lahjoittaa
illan hämärässä
kalliolla istuskellessa
hunajamelonin
ja saada vastalahjaksi
kourallisen sydäntäsärkevän
kaunista haikeutta
se laittaa
aidosti
lentoon
juoksevat
karkuun
joten käytän
niitä jotka
tulevat luo
muistan tarinan
lentävästä sängystä
täällä ei harrasteta niitä
täällä sängyt
on pultattu kiinni
vastarempatun makkarin
parkettilattiaan
sulkeutuneet ihmiset
aukovat oviaan
viinaisille muukalaisille
hyvästelläkseen heidät
lihamyrskyn lopuksi
he etsivät
vastauksia toisistaan
vaikka eivät ole
edes kysyneet itseltään
sitten on onneksi
niitä sellaisia
joille voi lahjoittaa
illan hämärässä
kalliolla istuskellessa
hunajamelonin
ja saada vastalahjaksi
kourallisen sydäntäsärkevän
kaunista haikeutta
se laittaa
aidosti
lentoon
perjantai 2. elokuuta 2013
Mashmanti
Beibi
En tiedä kuuletko mua enää
koska oon jo aika kaukana susta
ja sä oot aika kaukana musta
mutta tänä iltana mä palasin
taas hetkeksi sinne jonnekin
meidän yhteiseen aikaan
kun me oltiin vielä
tosi lähellä toisiamme
01.11.09 mun päiväkirjassa
mä kerron halloween - bileistä
näin nämä ihmiset luurankoina ja nukkeina
pienessä laatikossa. missä on taikuus elämästäni?
olen kysynyt sulta kylmässä rappukäytävässä
kotibileiden jyskyttäessä taustalla
sä oot
katsonut mua
suoraan silmiin
ja vastannut
tässä
tosi paljon mä
niihin aikoihin vaan
itkin ja kärsin
kannoin marttyyrin viittaa
turmelin sun yksityisyyden
ja mielenrauhan
sä kannoit
repussas hippiutopiaa
vapaasta rakkaudesta
halusit lottovoiton
jonka turvin muuttaa
Inariin yksin mökkiin
asumaan
rauhaan kaikelta
maailman ja mun
mielisairaudelta
sä sait mut silti
aina
nauramaan
aina.
kaikki oli
loppuvaiheessa
tosi pilalla
vaikka se alkoi niin
vitun kauniisti
että mä vieläkin
lahoan kyyneliin
joka ikinen kerta
kun ajattelen sitä
sulla on nyt uudet kuviot
ja varmaan kohta perhe
mulla on nyt uudet kuviot
toteutan itteeni
oon yksinäinen mutta vapaa
niin kai elämä menee
kai se on se
the tarina
jonka kaltaista ei
enää koskaan koe
mutta mä haluan
vielä viimeisen kerran
sanoa sulle
hyvästi ja kiitos
mä todella rakastin sua
monta täyttä vuotta
niin syvästi kuin vain
19-vuotias raivohullu
voi mitään rakastaa
ja vielä kerran
anteeksi.
En tiedä kuuletko mua enää
koska oon jo aika kaukana susta
ja sä oot aika kaukana musta
mutta tänä iltana mä palasin
taas hetkeksi sinne jonnekin
meidän yhteiseen aikaan
kun me oltiin vielä
tosi lähellä toisiamme
01.11.09 mun päiväkirjassa
mä kerron halloween - bileistä
näin nämä ihmiset luurankoina ja nukkeina
pienessä laatikossa. missä on taikuus elämästäni?
olen kysynyt sulta kylmässä rappukäytävässä
kotibileiden jyskyttäessä taustalla
sä oot
katsonut mua
suoraan silmiin
ja vastannut
tässä
tosi paljon mä
niihin aikoihin vaan
itkin ja kärsin
kannoin marttyyrin viittaa
turmelin sun yksityisyyden
ja mielenrauhan
sä kannoit
repussas hippiutopiaa
vapaasta rakkaudesta
halusit lottovoiton
jonka turvin muuttaa
Inariin yksin mökkiin
asumaan
rauhaan kaikelta
maailman ja mun
mielisairaudelta
sä sait mut silti
aina
nauramaan
aina.
kaikki oli
loppuvaiheessa
tosi pilalla
vaikka se alkoi niin
vitun kauniisti
että mä vieläkin
lahoan kyyneliin
joka ikinen kerta
kun ajattelen sitä
sulla on nyt uudet kuviot
ja varmaan kohta perhe
mulla on nyt uudet kuviot
toteutan itteeni
oon yksinäinen mutta vapaa
niin kai elämä menee
kai se on se
the tarina
jonka kaltaista ei
enää koskaan koe
mutta mä haluan
vielä viimeisen kerran
sanoa sulle
hyvästi ja kiitos
mä todella rakastin sua
monta täyttä vuotta
niin syvästi kuin vain
19-vuotias raivohullu
voi mitään rakastaa
ja vielä kerran
anteeksi.
torstai 1. elokuuta 2013
Kiltti poika
Makaat vieressäni
kosketat jaloilla kattoa
katosta tulee lattia
lattiasta taivas
taivaasta maa
maasta laulu
sälekaihdinten heijastus
autot ohi humisten
lal-lal-laa
ja sinä kiskot minua tukasta
kun pyydän niin.
Valon voittaessa äitisi
huutaa meidät aamiaiselle.
kosketat jaloilla kattoa
katosta tulee lattia
lattiasta taivas
taivaasta maa
maasta laulu
sälekaihdinten heijastus
autot ohi humisten
lal-lal-laa
ja sinä kiskot minua tukasta
kun pyydän niin.
Valon voittaessa äitisi
huutaa meidät aamiaiselle.
tiistai 30. heinäkuuta 2013
Hiljaa
Minä en ole ollut olemassa
ennen tätä hetkeä
päivän lehti on sinfonia
en osaa sanoa
paljonko matkaa jäljellä
mutta taskut on rikki
ja pennit pudonneet
pitkin poikin
verenpunainen aurinko hehkuu
kuin puhkipureksittu nänni
fetissibileiden jäljiltä
silmistä roikkuvat
räkäiset rippeet
haluaisin unohtaa
mutta en osaa
enkä pysty
nyt maailma
on mustavalkoinen
ja täynnä kiviä
horoskoopit
enneagrammit
naistenlehdet
mainokset
perhe
ystävät
uskonto
matkailukanava
oma turhamaisuus
kaikki kertomassa
yhteen ääneen
mitä mun
pitäisi olla
ajatella itsestäni
tuntea itsestäni
mutta mielessä on ainoastaan
kuvat menneisyyden kodeista
ja lapsuuden taisteluista
kukaan ei ikinä kertonut
kuinka yksin täällä
todella ollaan
heinäkuun lopun sateessa
kuuluu muinainen laulu
se on ainoa ääni
jonka haluan tänään kuulla.
ennen tätä hetkeä
päivän lehti on sinfonia
en osaa sanoa
paljonko matkaa jäljellä
mutta taskut on rikki
ja pennit pudonneet
pitkin poikin
verenpunainen aurinko hehkuu
kuin puhkipureksittu nänni
fetissibileiden jäljiltä
silmistä roikkuvat
räkäiset rippeet
haluaisin unohtaa
mutta en osaa
enkä pysty
nyt maailma
on mustavalkoinen
ja täynnä kiviä
horoskoopit
enneagrammit
naistenlehdet
mainokset
perhe
ystävät
uskonto
matkailukanava
oma turhamaisuus
kaikki kertomassa
yhteen ääneen
mitä mun
pitäisi olla
ajatella itsestäni
tuntea itsestäni
mutta mielessä on ainoastaan
kuvat menneisyyden kodeista
ja lapsuuden taisteluista
kukaan ei ikinä kertonut
kuinka yksin täällä
todella ollaan
heinäkuun lopun sateessa
kuuluu muinainen laulu
se on ainoa ääni
jonka haluan tänään kuulla.
sunnuntai 23. kesäkuuta 2013
Yatzy
Tänään ei synny runoutta.
Olen ollut kaksi viikkoa kuutamolla,
kenties pidempäänkin.
Ei se silti muuta sitä tosiasiaa,
että olen jatkuvasti janoissani
ja näytän nistiltä.
Käyn mukavilla kävelyillä yksin.
Otan valokuvia oudoista paikoista
löytääkseni arvoituksia ja
totuuksia läheltä,
välttääkseni tylsyyden
tai kehittääkseni itselleni
uuden uskonnon.
Nyt kun rakkaus sellaisenaan
ei enää kelpaa.
Se on kaunis ja kylmä ja mystinen
mutta ei kaiken sen tyhjyyden arvoinen.
Päädyn pelaamaan noppapelejä juoppojen kanssa.
Siinä meneekin sitten loppuilta.
maanantai 27. toukokuuta 2013
kuuntele nyt
Juon jääkylmää marjamehua
keho täynnä termiittejä
kävelen kaupungin läpi
päivät valun auringossa
olen inspiraation hukannut mestarikirjailija
halvaantunut urheilija, äänensä menettänyt näyttelijä
olen nössö veltto
saamaton kiittämätön
manaan kylmää yötä pimeässä huoneessa
keskellä taloa
haluan painautua
puunrunkoa vasten
odottamaan laukausta
tukehdun hiuksiini
haluan sinua
keho täynnä termiittejä
kävelen kaupungin läpi
päivät valun auringossa
olen inspiraation hukannut mestarikirjailija
halvaantunut urheilija, äänensä menettänyt näyttelijä
olen nössö veltto
saamaton kiittämätön
manaan kylmää yötä pimeässä huoneessa
keskellä taloa
haluan painautua
puunrunkoa vasten
odottamaan laukausta
tukehdun hiuksiini
haluan sinua
tiistai 14. toukokuuta 2013
Pimeällä taksilla periferiaan
Joskus vuosia sitten
hän puhui suoraan
ja minä vain haaveilin
joskus kuukausia sitten
hän istui bussissa
joka pysähtyi liikennevaloihin
ja minä seisoin siinä aivan sattumalta
ja vilkutin hänelle lasin läpi
ja hän vilkutti minulle
ja silloin kaikki pysähtyi hetkeksi
kunnes bussi lähti liikkeelle
ja minä haaveilin
joskus viikkoja sitten
me seisoimme
aamulla keittiössä
emmekä katsoneet kortteja
me haaveilimme
eilen keskellä yötä
juttelimme vähän
hän puhui suoraan
ja minä vain haaveilin
joskus kuukausia sitten
hän istui bussissa
joka pysähtyi liikennevaloihin
ja minä seisoin siinä aivan sattumalta
ja vilkutin hänelle lasin läpi
ja hän vilkutti minulle
ja silloin kaikki pysähtyi hetkeksi
kunnes bussi lähti liikkeelle
ja minä haaveilin
joskus viikkoja sitten
me seisoimme
aamulla keittiössä
emmekä katsoneet kortteja
me haaveilimme
eilen keskellä yötä
kirjaston takana
tunnistin
hänet äänestä
juttelimme vähän
jotenkin kummasti
säilytin pokerinaaman
säilytin pokerinaaman
vielä siinäkin vaiheessa
kun painauduimme vasten kalliota
hyvästien merkiksi
hyvästien merkiksi
silloin teot tahtoivat
puhua puolestaan
mutta silminnäkijöitä
rikoksellemme oli liikaa
olen silti vakuuttunut
että pahempi vankila on
että pahempi vankila on
haaveilla
maanantai 22. huhtikuuta 2013
Eti töitä
Aurinko paistaa
valvoin koko viime yön
aion olla tänään kusipää
mun kaveri syö
ruohoa ja hymyilee
kummalliset kuviot
ihmisten välillä
liian lujat silitykset,
katkenneet katsekontaktit
haudattu hysteria
kaikkee krääsää seinällä
mua vituttaa, haluun haljeta
mä luulen
että kaikki
ettii tietsikkaa
vaikka ne
ettiikin töitä
sellaisina päivinä
niinkuin tämä
unohdan läksyt
näen päiväunia
ja kirjotan
runoja
sellaisina päivinä
niinkuin tämä
mun elämä
on ikkunalaudalle
sulanut salmiakkikala
valvoin koko viime yön
aion olla tänään kusipää
mun kaveri syö
ruohoa ja hymyilee
kummalliset kuviot
ihmisten välillä
liian lujat silitykset,
katkenneet katsekontaktit
haudattu hysteria
kaikkee krääsää seinällä
mua vituttaa, haluun haljeta
mä luulen
että kaikki
ettii tietsikkaa
vaikka ne
ettiikin töitä
sellaisina päivinä
niinkuin tämä
unohdan läksyt
näen päiväunia
ja kirjotan
runoja
sellaisina päivinä
niinkuin tämä
mun elämä
on ikkunalaudalle
sulanut salmiakkikala
keskiviikko 10. huhtikuuta 2013
Wolfgang
Me olimme palavia lapsia,
suoraan
rattaista barrikadeille heitettyinä
palvoimme
kapinan jumalia
joiden pyhät kuvat
hohtivat hakaneuloilla
reunustettuina repuissamme
se oli leikki
jonka isot ihmiset ottivat
liian tosissaan
kuraattorit
opettajat
pikkuvanhat
ja muut
aikuisuuteen
jähmettyneet
hermostuivat
hämmennyksemme
synnyttämästä
levottomasta
värinästä
me halusimme
tanssia, me halusimme
huutaa yöhön
me halusimme
verivalat uimarannan
pukukopissa
me halusimme haistaa
kotitekoisten pommien
katkun
halusimme merkit mersujan nokasta
halusimme pyörät allamme kiitää
parkkipaikkojen halki
huutaen
ÄÄÄÄÄÄÄÄÄ
ja ÖÖÖÖÖ
ja ÄÄÄÖÖ
mutta kaikesta eniten
me halusimme vain olla
nähtyjä
kuultuja
rakastettuja
huomattuja
sellaisina kuin olemme
toisistame löysimme sen
mutta maailma jarrutti vastaan
kun ymmärrystä ei löytynyt edes
omilta vanhemmilta.
sitten joskus kun minä kasvan isoksi
vien takkutukkaisen tyttöni
tai mykän poikani
tai ihan millaisen tahansa
rakkautta kaipaavan lapsen
meren rantaan keskellä yötä
ja annan hänen huutaa
konepellin päällä seisten pimeyteen
jos hänestä siltä vain tuntuu.
suoraan
rattaista barrikadeille heitettyinä
palvoimme
kapinan jumalia
joiden pyhät kuvat
hohtivat hakaneuloilla
reunustettuina repuissamme
se oli leikki
jonka isot ihmiset ottivat
liian tosissaan
kuraattorit
opettajat
pikkuvanhat
ja muut
aikuisuuteen
jähmettyneet
hermostuivat
hämmennyksemme
synnyttämästä
levottomasta
värinästä
me halusimme
tanssia, me halusimme
huutaa yöhön
me halusimme
verivalat uimarannan
pukukopissa
me halusimme haistaa
kotitekoisten pommien
katkun
halusimme merkit mersujan nokasta
halusimme pyörät allamme kiitää
parkkipaikkojen halki
huutaen
ÄÄÄÄÄÄÄÄÄ
ja ÖÖÖÖÖ
ja ÄÄÄÖÖ
mutta kaikesta eniten
me halusimme vain olla
nähtyjä
kuultuja
rakastettuja
huomattuja
sellaisina kuin olemme
toisistame löysimme sen
mutta maailma jarrutti vastaan
kun ymmärrystä ei löytynyt edes
omilta vanhemmilta.
sitten joskus kun minä kasvan isoksi
vien takkutukkaisen tyttöni
tai mykän poikani
tai ihan millaisen tahansa
rakkautta kaipaavan lapsen
meren rantaan keskellä yötä
ja annan hänen huutaa
konepellin päällä seisten pimeyteen
jos hänestä siltä vain tuntuu.
keskiviikko 3. huhtikuuta 2013
Vieraissa
Tyttö toi minulle kiviä pussissa
eikä palellut sukkahoususillaan
vaikka oli huhtikuu ja aurinko laski
kellotornin taakse,
eikä lämmössä saanut istua
koska tupakansavu häiritsi luistelijoita
ja hän kertoi minulle unestaan
jossa rastatukkainen poika julisti puussa
meidän yhteistä sanomaamme julki,
mustakala kirjoitti kaiken ylös
minä nauroin ja sanoin että on hienoa,
meidän täytyy julkaista yhdessä runoja
ja ne kivet mitä hän antoi pussissa
olivat taikakiviä ja niistä tuli minun
rukoukseni
saatettuaan minut teatteriin,
törmättyään kiiltonahkakenkäiseen pappaan
hän hyppäsi junaan ja sai yllätysmunasta
keltaisen auton niinkuin minäkin
enkä minä miettinyt enää yhteistä rakkauttamme
sillä se oli nyt vain hänen
ja minun vierailuaikani oli ohitse
sillä sitähän täällä vain tehdään,
ihmisissä vieraillaan
niinkuin sielukas kettu sen joskus minulle sanoi
pelästyttyään hohtavaa kiimaa ja rakkauttani
yöllä minä aloin ajatella kiellettyä poikaa
sitä jonka suu on suolainen ja suuri
enkä ole päässyt vieläkään siitä ajatuksesta irti
että sitä suuta minun tekisi mieli suudella
ja sylkeä sinne muutamia salaisuuksia
hänelle ja vain hänelle
ja antaa hänen lähteä taas
ellen itse ensin ehdi,
sillä sitähän täällä vain tehdään,
ihmisissä vieraillaan.
eikä palellut sukkahoususillaan
vaikka oli huhtikuu ja aurinko laski
kellotornin taakse,
eikä lämmössä saanut istua
koska tupakansavu häiritsi luistelijoita
ja hän kertoi minulle unestaan
jossa rastatukkainen poika julisti puussa
meidän yhteistä sanomaamme julki,
mustakala kirjoitti kaiken ylös
minä nauroin ja sanoin että on hienoa,
meidän täytyy julkaista yhdessä runoja
ja ne kivet mitä hän antoi pussissa
olivat taikakiviä ja niistä tuli minun
rukoukseni
saatettuaan minut teatteriin,
törmättyään kiiltonahkakenkäiseen pappaan
hän hyppäsi junaan ja sai yllätysmunasta
keltaisen auton niinkuin minäkin
enkä minä miettinyt enää yhteistä rakkauttamme
sillä se oli nyt vain hänen
ja minun vierailuaikani oli ohitse
sillä sitähän täällä vain tehdään,
ihmisissä vieraillaan
niinkuin sielukas kettu sen joskus minulle sanoi
pelästyttyään hohtavaa kiimaa ja rakkauttani
yöllä minä aloin ajatella kiellettyä poikaa
sitä jonka suu on suolainen ja suuri
enkä ole päässyt vieläkään siitä ajatuksesta irti
että sitä suuta minun tekisi mieli suudella
ja sylkeä sinne muutamia salaisuuksia
hänelle ja vain hänelle
ja antaa hänen lähteä taas
ellen itse ensin ehdi,
sillä sitähän täällä vain tehdään,
ihmisissä vieraillaan.
lauantai 9. maaliskuuta 2013
Leijonankesyttäjä
Luen internetistä
miten leijona
kesytetään
olen joskus ollut
mukana niissä hommissa
mutta unohtanut jo
miten se kaikki tehdään
kun tosipaikka tulee
olenkin avuton
minä leikin rohkeaa
vain muitten iloksi
omaa onnea
tästä kaikesta
ei synny
sitten millään
kitaanhan tässä
ollaan menossa
vaikka saappaat
ovat suuret
ja piiska kiiltävä.
miten leijona
kesytetään
olen joskus ollut
mukana niissä hommissa
mutta unohtanut jo
miten se kaikki tehdään
kun tosipaikka tulee
olenkin avuton
minä leikin rohkeaa
vain muitten iloksi
omaa onnea
tästä kaikesta
ei synny
sitten millään
kitaanhan tässä
ollaan menossa
vaikka saappaat
ovat suuret
ja piiska kiiltävä.
sunnuntai 10. helmikuuta 2013
Huoran hurmio
Yö on yksinäisyys
yö on muisto
yö on rumpujaan takova
Lapin noita
portto jonka silmissä palaa revontulien hehku
kirottu prinsessa jonka hellyys on partateriä ampuva konetuliase
hehkuva narttu lauluissaan tunturien taika
ja suon kuolemaa
kuvastava sielun peili
mikäli mielii tuntea nuotion lämmön
mikäli mielii kuulla suden huudon
ja nähdä kuun valon puron pinnassa
mikäli haluat kokea elämän kauneuden
sinun tulee hyväksyä tultasyöksevän naisen aiheuttama
tuho ja lumo.
sunnuntai 3. helmikuuta 2013
Levoton
Minä lähdin pienenä tyttönä takapihalta siilin perään
he kuulemma etsivät tuntikausia
ja meinasivat menettää järkensä huolesta
Oli vietävä siili tarhani pihaan
Ja pitihän sen nähdä myös järvenranta.
Seitsemäntoista vuotta myöhemmin lähdin pienenä tyttönä
Junanraiteille pelkoni perään
he kuulemma etsivät tuntikausia
Ja meinasivat menettää järkensä huolesta
Oli nähtävä pelko
Ja pitihän sen nähdä minut
Huutamassa vastatuuleen
Tammikuun yössä.
Ja joskus vuosikymmenten päästä
Pienenä tyttönä
Aion kadota taas
Mutta niin ettei kenenkään tarvitse huolestua enää
Vaan he voivat vain huokaista helpotuksesta
Nyt nukkui äiti, mummi, sisko pois
Eihän se ikinä eläessään malttanut
Makuulleen käydä.
he kuulemma etsivät tuntikausia
ja meinasivat menettää järkensä huolesta
Oli vietävä siili tarhani pihaan
Ja pitihän sen nähdä myös järvenranta.
Seitsemäntoista vuotta myöhemmin lähdin pienenä tyttönä
Junanraiteille pelkoni perään
he kuulemma etsivät tuntikausia
Ja meinasivat menettää järkensä huolesta
Oli nähtävä pelko
Ja pitihän sen nähdä minut
Huutamassa vastatuuleen
Tammikuun yössä.
Ja joskus vuosikymmenten päästä
Pienenä tyttönä
Aion kadota taas
Mutta niin ettei kenenkään tarvitse huolestua enää
Vaan he voivat vain huokaista helpotuksesta
Nyt nukkui äiti, mummi, sisko pois
Eihän se ikinä eläessään malttanut
Makuulleen käydä.
Halun hinta
Haluan kuulla kuutamouinneistasi
mutta en todistaa niitä
haluan olla sinulle se
mitä sieluksi sanotaan
haluan hävittää lihan
sen tuomat kiroukset
haluan levätä
antaa ajatusteni valua korvista ulos
haluan kuulla
sinun ajatuksistasi
minä haluan
minä
haluan
minä
haluan
että sinä
et halua minua enää
haluan olla halusi vastakohta
inho, apatia, armo
epätoivossakin on toivoa
mutta haluan
sinun olevan
toivoton minun suhteeni
niin että jäljelle jää vain epä
joka on itsensä summa
kaiken täyttävä ei-mikään
hullu, nero
samantekevää
olemme kadotettuja molemmat
haluamme taivaan jostakin
jota emme toisistamme tule ikinä
löytämään
vaikka kuinka etsisimme
valheiden takaa
tai totuuksien edestä
minut on tuomittu tuijottamaan
pommisuojan seinää sylissäsi
ja sinun sisälläsi velloo kirous
joka käskee ottamaan minut
mutta kun et vain saa kiinni
hiekkana valun sormiesi läpi
kivi sydämessäsi kasvaa
sen tuntiessasi
tiedät halusi hinnan
mutta en todistaa niitä
haluan olla sinulle se
mitä sieluksi sanotaan
haluan hävittää lihan
sen tuomat kiroukset
haluan levätä
antaa ajatusteni valua korvista ulos
haluan kuulla
sinun ajatuksistasi
minä haluan
minä
haluan
minä
haluan
että sinä
et halua minua enää
haluan olla halusi vastakohta
inho, apatia, armo
epätoivossakin on toivoa
mutta haluan
sinun olevan
toivoton minun suhteeni
niin että jäljelle jää vain epä
joka on itsensä summa
kaiken täyttävä ei-mikään
hullu, nero
samantekevää
olemme kadotettuja molemmat
haluamme taivaan jostakin
jota emme toisistamme tule ikinä
löytämään
vaikka kuinka etsisimme
valheiden takaa
tai totuuksien edestä
minut on tuomittu tuijottamaan
pommisuojan seinää sylissäsi
ja sinun sisälläsi velloo kirous
joka käskee ottamaan minut
mutta kun et vain saa kiinni
hiekkana valun sormiesi läpi
kivi sydämessäsi kasvaa
sen tuntiessasi
tiedät halusi hinnan
tiistai 29. tammikuuta 2013
Turhuuksien turnajaiset
Yritän kirjoittaa huonoa runoutta
kädenlämpöisistä ajatuksistani
ja tukahdetuista tunteistani
tammikuussa
kello 23:22
huoneessani
Sörnäisissä
Helsingissä
Suomessa
vuonna
2013
viereisessä
huoneessa
huutaa
kaksi äänekästä
muijaa jotka
molemmat
etsivät
täyttymystä
pullon
pohjasta
enkä minä ole kukaan
sanomaan siihen
mitään
sillä jokaisen meidän
taistelumme ovat
kesken
ja
jossain
panssareittemme
alla
kenties on
vielä pehmeä
ihminen
jonka
saatamme
tavoittaa
tai
tavata
vielä
kerran
mutta
emme
tänään.
kädenlämpöisistä ajatuksistani
ja tukahdetuista tunteistani
tammikuussa
kello 23:22
huoneessani
Sörnäisissä
Helsingissä
Suomessa
vuonna
2013
viereisessä
huoneessa
huutaa
kaksi äänekästä
muijaa jotka
molemmat
etsivät
täyttymystä
pullon
pohjasta
enkä minä ole kukaan
sanomaan siihen
mitään
sillä jokaisen meidän
taistelumme ovat
kesken
ja
jossain
panssareittemme
alla
kenties on
vielä pehmeä
ihminen
jonka
saatamme
tavoittaa
tai
tavata
vielä
kerran
mutta
emme
tänään.
perjantai 11. tammikuuta 2013
Kaikki on surullista
Nuoruus on huono runo
joka puhuu vain itselleen.
Kauniit tytöt,
hölmöt pojat
kaikki se on
surullista.
Rakkaus
voitti joskus
jossain kaukaisella
mantereella
sodan näkymätöntä
vastaan ja
tuhannet
saivat
nimensä
kiveen.
Nyt jäljellä
ovat vain
likaiset narrit
nauramassa
omalle
mahdottomuudelleen.
joka puhuu vain itselleen.
Kauniit tytöt,
hölmöt pojat
kaikki se on
surullista.
Rakkaus
voitti joskus
jossain kaukaisella
mantereella
sodan näkymätöntä
vastaan ja
tuhannet
saivat
nimensä
kiveen.
Nyt jäljellä
ovat vain
likaiset narrit
nauramassa
omalle
mahdottomuudelleen.
perjantai 4. tammikuuta 2013
Elämäni miehille
Juopuneita öitä
savuisia aamuja
liesituulettimien,
siltojen, kattojen,
teidän voimanne
ja oman
voimattomuuteni
alla.
Olen antanut itsestäni
kaiken ja en mitään
olen halveksinut,
säälinyt ja ihaillut
teissä itseäni.
Olen kirjoittanut
kymmeniä lauluja,
lukuisia runoja ja
näytelmänkin
siitä miten
naurettavan
vaikeaa
on olla
kaunis
ja miten
kaunista
kaiken
vaikeus
on.
Ja kaiken
päätyttyä
uudestaan
ja uudestaan
luulen oppineeni jotain
vaikka ainoa mikä
on vahvistunut
on oma turhamaisuuteni.
Ehkä se on minun rakkauttani.
En tiedä riittääkö se mihinkään.
Mutta se on kaikki teille.
Ja sitten joskus
vuosien kuluttua
kun olette naimisissa
kauniiden vaimojenne kanssa
jotka ymmärtävät teitä
voitte aina muistella
kuinka surullinen
ja hieno tapaus
olikaan Liila Jokelin.
savuisia aamuja
liesituulettimien,
siltojen, kattojen,
teidän voimanne
ja oman
voimattomuuteni
alla.
Olen antanut itsestäni
kaiken ja en mitään
olen halveksinut,
säälinyt ja ihaillut
teissä itseäni.
Olen kirjoittanut
kymmeniä lauluja,
lukuisia runoja ja
näytelmänkin
siitä miten
naurettavan
vaikeaa
on olla
kaunis
ja miten
kaunista
kaiken
vaikeus
on.
Ja kaiken
päätyttyä
uudestaan
ja uudestaan
luulen oppineeni jotain
vaikka ainoa mikä
on vahvistunut
on oma turhamaisuuteni.
Ehkä se on minun rakkauttani.
En tiedä riittääkö se mihinkään.
Mutta se on kaikki teille.
Ja sitten joskus
vuosien kuluttua
kun olette naimisissa
kauniiden vaimojenne kanssa
jotka ymmärtävät teitä
voitte aina muistella
kuinka surullinen
ja hieno tapaus
olikaan Liila Jokelin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)