jokaisen
lurjuksen,
surkimuksen,
laiskan
ja onnettoman
vätyksen.
Halusin rakastaa
niitä
jotka olivat
unohtaneet
mitä se
kaikki on.
Halusin syleillä
niitä jotka eivät
olleet läheisyyttä
ikinä kokeneet.
Halusin olla tuli:
runo ja maalaus,
musiikki ja tanssi
heidän kaikkien
sammuneissa
sieluissaan.
No, kuten
arvata saattaa.
Ei mistään
tullut mitään.
Ei ketään
kiinnosta.
Ja leikkiessäni
sankaria
tuhosin vain
itsenikin.
Ja kun en
muuta voinut,
lauloin:
surullinen tarina,
marttyyrin pakina
ei auta vapina,
meitsi on apina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti