Rehellisin vastaus

Nyt tämä eltaantunut pöytälaatikkorunous
alkaa kyllästyttää jo itseänikin

no, pitihän se silti kokea

viikon päästä olen 24
se kuulostaa iältä jossa
seksi alkaa jo sujua

ja pahimmat
tuskailut on
takana

vaikka amputoidut
jäsenet säkenöivät
edelleen kasvukipuja

kerron ihmisille
paljon hauskoja vitsejä
olen kävelevä katastrofi
pelastan mielipahan
karnevalisoimalla oman
keskeneräisyyteni

perhe kannustaa,
isä ostaa mulle
kalliit lenkkarit
äiti ostaa mulle
kalliin mekon
vaikka on köyhä

isoveli sanoo
baarin pöydän yli
ehkä sä olet
tässä asiassa
kypsempi kuin minä
kun olen juuri neuvonut
miten parisuhde toimii
vaikka itse olen yksin
neljättä vuotta

tunteet eivät ole
enää hallitsemattomia
hirmumyrskyjä vaikka
luonnovoimia kylläkin

jumaloin itseäni edelleen
mutta mystiikka on poissa,
pelkkä omahyväisyys jäljellä

en tiedä missä olen
ensi kevään jälkeen
en tiedä missä olen
ensi vuonna

eikä asia ole enää
niin yksinkertainen
että se ratkeaisi kun vaan
soittaa freebirdin
kömpelöillä sointukuluilla

nyt pitäisi olla muutakin
sanottavaa maailmalle
kuin katsokaa mun persettä

vaikka
edelleen kerron
edesvastuuttomasti
pojille miten rakastan niitä
vaikka ehkä haluan
niiltä vain kosketusta

rehellisin ratkaisu
kaikkeen tuntuu olevan
sisäisen runotyttönsä raiskaaminen
harkitsevammaksi naiseksi

rehellisin vastaus
kaikkeen tuntuu olevan
mene metsään
ja kuuntele

äläkä usko
ikinä liikaa

ainostaan
sen verran
mikä on
sinulle
tarpeeksi.