M12

viisaimmat ja rohkeimmat teistä
ovat ehkä ymmärtäneet ettei
maailmanlopun tullessa
bunkkereita tarvita

kun aurinko palaa kiinni maahan
ja meret kiehuvat
ei hengitysharjoituksilla ole
sen kummempaa merkitystä

jos pystyt katsomaan hirviön suuhun
ja sanomaan viimeiset sanasi hymyillen
olet turvassa omalta tuholtasi

Haloo Hervanta

Mä synnyin
22 vuotta sitten
heinä suussa
heinäkuussa
nyt mä oon
facebookissa

että sellanen
aikajana mulla

älä välitä
ala valita
mutta muista että pornoakin
on monenlaista
sun ei tarvi kattoo
mitään missä ihmisillä on
kaulapannat

kuukausi sitten mä sain postissa
kortin joltain tuntemattomalta
nimeltä Stigu

mä heitin sen kortin menee mut
me ollaan Stigun kaa nykyään
kämppiksii Habbohotellissa

 ruuansulatuskanavalta tulee lastenohjelmia
syysväreissä kelluu humalaisen hammas
mun mutsi oli Jumala kun mua duunas
ja mun faijalta pääs karkuun musta lammas

Stadin kundille

Torstaina New Yorkissa sataa
sen kertoo mulle matkailukanava
kolmelta aamulla

Tokio on liikkeessä
geishoilla on kännykät
tunnelma on scifiä

lähetän sulle kirjeen
joka ei saavuta sua kuitenkaan

sä etsit onnea pullojen pohjasta
Budapestin kaduilla

ajat
sataakahdeksaakymppiä
Saksassa
unohtaaksesi

poltat ruohoa
 sillan alla
Hollannissa
haluut tappaa
hiljaisuuden

 mulle hiljaisuus on turva
ja kaukomatkat pelkkää kusetusta
mutta kirjeitä osaan kirjoittaa

sä tulet takaisin taas joskus syksyllä
ja sitten kaikki on taas pelkkää paskaa
tai ehkä ei mitään
ikinä enää

mutta Stadin kuppiloissa
mä ikävöin sua
 ja sun taukoamatonta puhetta
vaikka eihän sulla ikinä
mitään muuta asiaa ollutkaan
muuta kun

haista vittu
 mä rakastan sua

 

Pieni nainen

Sinä puhut kauniisti
vaikket sano sanaakaan
kuuntelen sua aamuun asti
enkä pysty nukkumaan

jokin sisällämme huutaa
sitä vapauttaa ei saa
sillä voima sen voi saada
nämä seinät kaatumaan

joskus lauloin sen laulun
ja se kaiken multa vei
pieni nainen, iso ääni
yhteen sopineetkaan ei

syke sisältäni hakkaa
tunnustuksen sekavan
en voi elää kanssas sun
mut en voi elää ilmankaan

mistä tietää onko hullu
jos kaiken taakse piiloutuu
aina totuus sekä valhe
joka vereen tahriintuu?

joskus kerroin miltä tuntuu
ja se kaiken multa vei
pieni nainen, rehellinen
kotiin enää löydä ei

Sunnuntai

Minä ja pitkätukkainen tuntematon
tuijotamme lintuja lämpimässä sateessa

kirjava muukalainen tarjoilee kaljaa
ota koppi
hauska tutustua

kirjoitan kaiken talteen puiston penkkiin
tuntematon kertoo tarinansa
ymmärrän hetkessä
miksi hän ei ole runoilutuulella